torstai 25. helmikuuta 2016

Uusi tyyli

Emme ole ostaneet lihatuotteita kotiin sitten viime marraskuun. Päätös vähentää lihansyöntiä on kytenyt jo pitkään, ja loppuvuodesta ilmaantui uutisten ja sosiaalisten medioiden kanavien kautta paljon asioita, jotka helpottivat päätöksen tekemistä (muun muassa COP21, lihateollisuuteen liittyviä kohuja meiltä ja maailmalta, punaisen lihan terveysvaikutuksista tehty tutkimus jne jne). Meille pääsyy on ensiksi ekologinen, sitten heti perään eettinen (siis liittyneenä eläimiin). Mutta kuitenkin, emme ole kasvissyöjiä, emmekä kieltäydy lihasta jos joku sitä tarjoaa, mutta itse emme sitä enää osta jos muita vaihtoehtoja on olemassa (tähän asti on aina ollut), ainakaan tällä hetkellä. Eihän tässä paljon mikään ole muuttunut, on ollut todella helppo olla ostamatta lihatuotteita. ja syömme edelleen kalaa ja äyriäisiä, maitotuotteita jne. On ollut hauska testailla tuttujen ravintoloiden kasvisruokavaihtoehtoja ja kalalistalta löytyy viimeistään aina jotakin hyvää syötävää.  Portugalin matkakin meni muuten 98% lihattomalla linjalla. Juuri muuten opin, että tällaiselle ruokavaliolle on nimikin, fleksaaminen (!?!). 

Eiköhän osa näistä kasvisruokakokeiluista päädy blogiinkin, nyt muista kiireistä johtuen yhteinen ruoanlaittaminen on ollut todella vähäistä. Kesää kohdenhan sitä muutenkin inspiroituu ihan eri tavalla kokkailuun, katsotaan mitä herkkuja tänä kesänä grillataan!

Ps: poro on muuten poikkeus tässä. Mielellämme kannatamme tätä saamelaisten perinteistä elinkeinoa, joka on eri kulmista katsottuna kestävää (sustainable).

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Stromsön Gubbröra Deluxe

Joku hetki sitten telkkarista tuli mainio Stromsön erikoisjakso, jossa esiteltiin kasa aikaisempia ruokainserttejä ihanine resepteineen. Siellä oli tämän gubbröran resepti jota heti piti testata. Maistui hyvälle helmikuussa, mutta maistuu varmaan tuplasti paremmalle kesäkuussa uusien perunoiden aikaan! Ja heinäkuussa oman maan yrttien aikaan! Ja elokuussa rapukestien aikaan! Googlasin muutenin vähän gubbröraa ja siihen tyypillisesti tulee majoneesipohjainen kastike. Tähän deluxe-versioon tulee ruskistettua voita ja hyvää oli. Voisi silti joskus tehdä vieläkin perinteisempää gubbröraa. Ihme homma ettei olla koskaan aiemmin ko. ruotsalaista klassikkoa itse tehtykään! Kirjallinen resepti oli vain ruotsiksi ja sitä taas huomasi, ettei ihan joka ruotsin sana ole hallussa. Eiköhän se nyt melko oikein mennyt kuitenkin. 

Stromsön gubbröra deluxe


Kahdelle

Keitettyjä perunoita, 3-4 per henkilö
ruisleipää 3 viipaletta
1 puntti tilliä
1 puntti ruohosipulia
puolikas keltasipuli
puolikas punasipuli
50 g voita
6-8 viiriäisenmuna tai 4 kananmunaa 
anvosifileitä tai silliä, määrä maun mukaan meillä tässä molempia. Kolmen sipulin silli maistui hyvältä

Kuori ja keitä perunat tai toisinpäin. Perunojen kiehuessa pilko sipulit pieneksi, hienonna ruohosipuli ja tilli. Laita uuni 200 asteeseen ja lisää uunin lämmettyä leipäpalat sinne paahtumaan noin vartiksi, katso etteivät ne pala.

Tee ruskistettu voi. Lisää voi pieneen kattilaan miedolle lämmölle, maks. kolmoselle. Hämmennä sitä koko ajan vispilällä, sitä saa keitellä vajaa 10 minuuttia. Nosta loppua kohden lämpöä niin, esimerkiksi neloselle, että väri alkaa viimein ruskistua. Voi on valmis, kun väri on kullan ruskea. Jätä hieman ruskistettua voita kattilan pohjalle ja sekoita joukkoon keltasipulit. Kuullota, kunnes ovat hieman pehmenneet. Keitä viiriäisenmunat, niitä keitetään vain 3 minuuttia, kananmunia voisi keittää 8 minuuttia.

Kuori ja pilko hiukan jäähtyneet perunat ja lisää kulhoon. Lisää joukkoon punasipulihake, tilli, ruohosipuli, pippuri ja suola. Nosta seos tarjoiluastialle. Kaada ruskistettu voi perunoille, lisää keltasipulit ja kalat ja lopuksi viiriäisenmunat ja nauti!


sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Tonnikalapiirakka

Pidemmittä puheitta, tässä helppo ja hyvä tonnikalapiirakan ohje.

Tonnikalapiirakka



1 pyöreä piirakkavuoallinen

1 plt valmista piirakkataikinaa, meillä rukiinen piirakkataikina
2 prk tonnikalaa (paloja öljyssä)
puolikas punainen paprika
10 cm pätkä purjoa
1 valkosipulinkynsi
2 rkl kapriksia
1 dl smetanaa
1 dl creme fraichea
1 dl ruokakermaa (huom: vaihtoehtoisesti voi olla 2 dl kermaa, 1 dlvettä/maitoa jne. jne, kunhan nestettä on 3 dl)
150 g (emmental)juustoraastetta
3 kananmunaa
mustapippuria
ripaus suolaa
(kourallinen tuoretta tilliä tai n. 1 rkl kuivattua)

Ota piirakkataikina ajoissa huoneen lämpöön sulamaan. Painele sormin taikina piirakkavuokaan. Esipaista sitä paketin ohjeen mukaan, yleensä 200 asteessa 10 minuuttia.

Kun piirakka on esipaistumassa, silppua purjo hienoksi. Tee paprikasta kuutiota. Hienonna valkosipulinkynsi. Lisää pannulle öljyä ja kuullota tätä seosta pannulla hetken, kunnes paprika on hieman pehmennyt. Laita seos esipaistetun piirakkapohjan päälle. Lisää päälle tonnikala (hajoita palat haarukalla) ja kaprikset.

Sekoita kulhossa keskenään smetana, creme fraiche ja ruokakerma, sekä juustoraaste ja kananmunat. Lisää mustapippuri ja ripaus suolaa.  Halutessasi saksi joukkoon tuore tilli. Kaada seos piirakan päälle tasaisesti.

Paista uunin keskitasolla noin 30 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskettunut. Anna tasaantua huoneenlämmössä hieman ennen tarjoilua.



torstai 7. tammikuuta 2016

Michelin-ravintolassa Lissabonissa

Vietimme joulua Lissabonissa ja jouluillallisen nautimme erittäin ylellisessä yhden tähden Michelin-ravintolassa nimeltä Eleven. No, ravintola oli kiinni aaton ja joulupäivän, joten illallinen oli sitten 23.12. Olipahan elämys, oksat pois! Ravintola oli ehkäpä jopa vähän liiankin hieno meille, tunsimme olevamme jotenkin vähän väärässä liigassa ja paikassa... Ravintolassa oli mukavasti muitakin asiakkaita. Tarjoilijoita oli kymmeniä, ja koko ajan kaksi herrasmiestä piti huolen meistä. Pöydässä kävi siis aikamoinen kuhina kaiken aikaa. Ruoka oli erinomaista ja kuten Michelin-paikoissa yleensä, viiden ruokalajin maistelumenu sisälsi loppujen lopuksi 12 eri annosta. Otimme myös viinimenun ja saimmekin hyvän kattauksen ja näkemyksen useista portugalilaisista viineistä. Kuitenkin, ehkä hiukkasen rennompi meno on enemmän mieleemme, ja jos vielä päädymme Michelin-paikkaan, voisimme mennä ensi kerralla lounaalle. Niissä on hieno ja arvokas, mutta kuitenkin rennompi tunnelma.  Lounailla on (yhden aiemman kokemuksen perusteella) myös aivan erinomainen hinta-laatusuhde. En tohtinut ottaa tänne ravintolaan järkkäriä ollenkaan mukaan ja vähän salaa kuvasin nämäkin otokset ruoista.

Elevenin maistelumenu


Ensimmäinen yllätyspala oli osteria.



 Alkuruoaksi oli porsaasta tehty pallero, viiriäisen munaa ja tuo punainen oli punajuurta, josta oli tehty spagettia.


 Sitten ihmettelimme tonnikalan kanssa tarjottavan liemen valmistusta! Se nousi lämmön johdosta tuolta alhaalta yrttien joukkoon ja solahti sitten takaisin jonka jälkeen kaadettiin tonnikalan päälle. Jännittävää!


 Tässä tonnikalaa ja lientä.


Sitten oli keiton vuoro, ja se oli herkullista! Keitossa oli selleriä ja miten hyvää siitä olikaan saatu!


 Keiton kanssa tarjoiltiin pekoniskonssi.


Pääruoaksi valitsimme molemmat ankan sijasta kolmea erilaista kalaa ja tryffelipastaa. Tämä oli herkullinen annos. Kolme vaaleaa kalaa olivat yllättävän erilaisia toisistaan, oli mukava maistaa niitä kaikkia.


 Sitten välissä saimme paikallisia juustoja ja viikunaa. Hyviä olivat!


 Tähän väliin tarjoiltiin raikastava suupala, marjoja, mustaherukkasorbettia, kakkua ja mansikkakermaa.


 Jälkiruoka sisälsi kolme minikokoista creme bruleta, porkkanasorbettia, kakkumurua, erilaisia kermoja, mitä kaikkea tässä olikaan. Tuo keskellä oleva appelsiinigeeli on herkullista, valtavan paljon makua sisältävä ihanuus.


 Kahvin kanssa saimme vielä joulun henkeen pipareita, suklaita ja marmeladia, sekö macaroneja.


Lähtiessä saimme mukaan vielä jouluyllätyksen!
Olipas se elämys, kertakaikkiaan!

maanantai 14. joulukuuta 2015

Tonnikalaquesadillat, mustapapusalsa ja quacamolea

Ameriiikanmaalla käytettiin mustapapua paljon ja se oli perusainesosa salsoissa ja monissa muissa lisukkeissa. Quesadillat taas ovat maks. 10 minuutin herkku, johon montaa ainesosaa ei tarvita ja aina onnistuu! Tonnikalaquesadillat yllättivät meidät mehevyydellään, yleensä ollaan tehty vege- tai katkarapuversioita. Tosi hyvää!

Tonnikalaquesadillat, mustapapusalsa ja quacamolea


Quacamolen ohje meidän blogissa täältä.

Mustapapusalsa kahdelle

1 pahvitetra mustapapuja
1 dl tuoretta korianteria silputtuna, tai maun mukaan
0.5 keltasipuli
0.5 valkosipulinkynsi
0,5 cm pätkä punaista chiliä, tai maun mukaan
suolaa pippuria
0.5-1 limen mehu
 
Quesadillat kahdelle

4 kpl  tortillakuoria
0.5 tölkkiä tonnikalaa
1 dl valmista salsadippi/salsakastiketta
1 dl tuoretta korianteria silputtuna, tai maun mukaan
noin 2 dl juusoraastetta, maun mukaan, esim. punaleimaemmental

Tee ensin quacamole ja anna maustua hetki jääkaapissa. Tee sitten salsa. Hienonna sipulit ja chili pieneksi. Silppua korianteri. Huuhtele mustapavut juoksevan veden alla.  Lisää kaikki ainekset tarjoiluastiaan, rouhi joukkoon mustapippuria ja pari hyppysellistä suolaa. Lisää limenmehu vähissä erin, maista välissä, tarkista hapokkuus. Laita hetkeksi jääkaappiin maustumaan. 

Lämmitä pannu kuumaksi. Silppua korianteri. Raasta juusto.  Sekoita tonnikala, korianteri ja salsadippi. Ota yksi tortillakuori työalustalle, laita tonnikalaseos sen päälle, ei kannata laittaa ihan reunoille, eikä kannata laittaa liikaa. Ripottele juustoraaste päälle ja laita kaiken päälle toinen tortillakuori. Paista kuivalla pannulla. Käännä parin minuutin päästä, tarkkaile vähän ettei pohja pala. Paista kunnes juusto on sulanut. Toista sama toisella tortillakuorisetillä. Leikkaa neljään osaan ja nauti.