Olimme koko pienellä perheellämme lomamatkalla lokakuun alussa Kreetalla. Majapaikkamme oli pienessä Kolimbarin kylässä, ja vuokra-autolla huristelimme pitkin ja poikin saarta, varsinkin sen itäosissa. Emme juurikaan viettäneet aikaa saaren pohjoispuolen suurimmilla turistirannoilla/alueilla (Platanias, Agia Marina etc.), mikä saattoi olla ihan hyvä päätös. Tutustuimme lukuisiin pikkukyliin ja rantoihin ja etsimme Tripadvisorin avulla hyviä arvosteluja saaneita ravintoloita. Loma oli ihana ja erittäin onnistunut. Vauva oli tuolloin 9 kk vanha ja oikein mainiossa reissuiässä, istui itse syöttötuolissa, mutta menohaluja ei ollut liikaa.
Mutta entä ravintolat ja ruoka? Aivan mahtava kohde kulinaristille! Emme syöneet yhtään huonoa ateriaa, ja se on itse asiassa aika harvinaista, yleensä reissuihin mahtuu muutama ei niin onnistunut ravintolaelämys. Ehkä olemme viisastuneet, käytännössä tosiaan katsoimme aina ravintolat etukäteen, emmekä sokkona haahuilleet mihinkään. Vauvan kanssa spontaanius pitää joka tapauksessa jättää muille reissuille. Kasvis- ja kalaruoat sekä merenelävät olivat erinomaisen hyvin edustettuna ravintolassa kuin ravintolassa, toki pääasiassa mereneläväravintoloihin päädyimme. Ruoka oli pääasiassa hyvin simppeliä mutta silti maukasta. Ravintolat olivat hurjan lapsiystävällisiä, vauvaa huomioitiin aina erittäin sydämellisesti, usein jopa häntä suudellen poskelle tai käsille : ). Tuli hyvä mieli ja tervetullut olo, eikä vauvakaan huonoa tykännyt. Tässäpä vähän kuvia.
Ylläoleva ravintola ja sen upea terassi oli yksi mielenpainuvimmista. Paikka oli Kolimbarissa ja ruoka oli varmasti pysynyt samanlaisena vuosikymmenia. Upea kalaravintola!
Tässä ko. paikan simppeliä tarjontaa; uppopaistettua juustoa eli saganakia, uppopaistettua kesäkurpitsaa ja grillattuja rapuja.
Nämä myös sieltä, oli aika elämys!
Tämä ylläoleva oli ihana pieni ravintola, jossa nautimme ainoastaan kasvisruokaa. Söimme erilaisia täytettyjä piirakoita, tsatsikia ja kreikkalaista salaattia. Salaatti oli aina samanlainen kaikkialla, eikä siihen kuuluneet salaatinlehdet, vaan paprika, punasipuli, tomaatti, feta, oliivit, oliiviöljy sekä kuivattu oregano fetan päällä.
Tässä yllä yksi toiveruoka jota pääsi sitten maistamaan; täytetyt kesäkurpitsan kukat. NAM.
Tässä mallia siitä salaatista, jota onkin kotona tehty sittemmin ahkerasti.
Yllä oleva ruoka ei ollut ihan se kaikista herkullisin, vaikka hyvää olikin. Vastaavaa saisi tilattua lähes mistäpäin maailmaa vain, myös hinta oli tavallista korkeampi. Ravintola sen sijaan oli aivan ihanalla paikalla, joten lounas jäi mieleen. Lähes joka paikassa illallinen, ja usein lounaskin, maksoi kahdelle 45-50 euroa tippeineen. Tämä sisälsi juomat, myös 1-2 lasia viiniä, 2-3 alkuruokaa ja 2 pääruokaa. Jälkiruokaa emme oikein koskaan ottaneet, sillä vauveli alkoi siinä vaiheessa olla jo levoton ja matkaa oli jatkettava. Monesti kylläkin jälkiruoka tuli yllätyksenä, ja hintaan sisältyvänä ilman tilaamista pöytään laskun yhteydessä. Pienimmissä paikoissa lounaan edellämainitulla kombolla saattoi kahdelle saada vain 30 eurollakin.
Yllä oleva oli jälleen onnistuneesta kasvisruoka-aterialta. Kuvan pata oli herkullista, siinä oli kastanjoita joita harvoin saa ylipäätään, tai varsinkaan näin laitettuna. Lisäksi padassa oli sipulia, munakoisoa ja tomaattia. Oli tuhti "maalaisateria", maksoi ehkä jonkin 7 euroa, yksi halvimmista annoksista. Toinen alareunan annos oli niinikään pata, jossa munakoisia ja juustoa.
Tässä ravintolassa kastanjapataa nautittiin.
Tämä grillattu herkkulautanen syötiin Haniassa. Päällä oli sitruunamajoneesikastike. Ja ei varmaan tarvitse arvata että oli hyvää!
Kuvan hedelmälautanen nautittiin kasvitieteellisessä puutarhassa ja tämä välipala jäi lähtemättömästi mieleen. Olimme tätä ennen kiertäneet koko puutarhan vauva kantorepussa nukkuen ja sen jälkeen palasimme korkealle vuoren päälle sijaitsevaan visitor centeriin ja ravintolaan. Näkymät olivat huikeat, ja kyseiset hedelmät oli poimittu hetkeä aiemmin puutarhasta. Mukana oli useita hedelmiä, joita emme olleen koskaan ennen nauttineet ja maut olivat mielettömiä. Tuonne olisi pitänyt jäädä lounaalle, mutta vauvan rytmit olivat sellaiset että oli pakko lähteä jo hotellille päin.
Tässä näytillä taas salaatti, sekä Mrs Antiakatemia suuri henkilökohtainen suosikki, viininlehtikääryleet. Mrs. tilasi kääryleitä alkupalaksi lähes joka aterialla, ja niiden maut, koostumukset ja lämpötilat saattoivat vaihdella suurestikin paikasta riippuen. Aina silti maistui hyvälle.
Semmoisia kuvia!
